Ostin Novitan Joululehden ja siinä oli aivan ihania neuleohjeita. Yksi parhaista oli tämä värikäs pipo. Ohjeessa pipo oli neulottu kolmella eri värillä, mutta minä käytin viittä väriä. Nyt on varmaan turha kertoa, että tämäkin työ kuului jämälankojen tuhoamisprojektiin! Pipossa on käytetty Novitan Seitsemää veljestä, Nallea, Sukkalankaa, Ilonaa sekä raitalankaa. Lopputulos on sellainen iso ja lämmin talvipipo.
Tämä pipo neulottiin tasona aina oikein neuletta. Lopuksi pipo ommeltiin reunoistaan kiinni. Todella hauska ja erilainen ohje! Tosin paljon hitaampi neuloa kuin tavallisesti käyttämäni pipomalli.
Neuletöiden välissä surautin tällaisen ihanan tuubihuivin. Ostin alennuksesta kaksi pitkää huivia, jotka ompelin reunoistaan yhteen. Kangas on todella ohutta ja hädin tuskin kesti ompelukoneen paininjalkaa, joten kovin pitkää iloa tästä huivista tuskin tulee olemaan.
Kyseiseen huiviin liittyy myös hiukan epäeettinen tarina. Menin asioimaan erääseen paikalliseen automarkettiin. Kaupan aulassa oli rahankeruu kehitysmaiden hyväksi ja kerääjinä oli lapsia eri kansallisuuksista. Eräs tummaihoinen tyttö tuli kysymään minulta lippaan kanssa, että haluanko tehdä lahjoituksen. Vastasin, että en tällä kertaa. Asia jäi kuitenkin kaivelemaan mieltäni.
Menin tavaratalon huiviosastolle ja ostin 70%:n alennuksesta nämä kaksi puoli-ilmaista lapsityövoimalla tehtyä riistohuivia. Poislähtiessäni törmäsin taas tummaihoiseen tyttöön, joka silmät loistaen pyysi lahjoitusta. Kaivelin nöyrästi kukkaron laukustani ja tiputin lippaaseen muutaman kolikon. Olevinaan hyvitin aiemman tekoni, mutta tällaista tämä länsimaalaisen ihmisen elämä on. Kaupat ovat täynnä houkutuksia ja eettisyys lentää joskus romukoppaan. Tällä kertaa vain sattui niin, että keräys oli muistuttamassa minua asiasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti