Pörröinen ja pehmeä kissapipo

Meidän perheeseen kuuluu ihmisten lisäksi neljä lemmikkiä. Kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Alle puolivuotias tyttäremme on jo nyt osoittanut eläinrakkauden merkkejä. Lemmikkien näkeminen ja koskettelu selkeästi rauhoittavat häntä. Eläimet eivät ole tosin kamalan kiinnostuneita vauvasta, mutta se varmasti muuttuu kun tyttö lähtee liikkeelle.

Mielestäni oli sopivaa neuloa kissapipo. Tällaiseen pipoon varmaan olisi löytynyt jostain ohjekin, mutta minä tein tämän ihan ilman mitään ohjeita. Vapaaneulonta on joskus todella rentouttavaa.

Ainoa kuva, missä tyttö ehti katsoa edes vähän kameraan päin. Pipo vinossa tietenkin!

Lankana käytin Novitan Softya, jota minulla on ollut jemmassa vaikka kuinka kauan. Sitä taitaa vieläkin muutama kerä löytyä harmaana ja pinkkinä. Ja koska softy on aika ohutta yksinään niin neuloin rinnalla Novitan beigeä Kotiväki -lankaa. Näin piposta tuli napakampi ja varmasti paljon lämpimämpi.

Nauhat on ehkä mielenkiintoisin osa koko hatusta.

Pipoon kuuluu korvien lisäksi pienet korvaläpät lämmittämään poskia ja niihin neulotut nauhat. Aikaa tämän pipon neulomiseen meni muutama tunti. Eilen aloitin ja tänä aamuna viimeistelin työn.

Pipo ei meinannut pysyä menossa mukana, joten ihan sama olla lippa vinossa.

Seuraavaksi aion tutustua joululahjaksi saamaani neulontakirjaan. Olisi myös kivaa opetella tekemään kirjoneuletta tai virkkaamaan. Nyt kuitenkin vauva vie niin paljon huomiotani, joten uuden oppiminen voi olla haastavaa! :)

Pikku villatakki paukkuviin pakkasiin

Melkein kaksi vuotta on vierähtänyt edellisestä blogitekstistäni. Tässä välissä onkin ehtinyt tapahtua kaikenlaista! Suurin, ihanin ja rakkain tapahtuma oli oman lapsen syntymä viime heinäkuussa. Ja nyt minulla on koekaniini ja malli neulomuksilleni.

Tämän kahden vuoden aikana olen tehnyt jonkin verran käsitöitä, mutta jostain syystä ne eivät ole tänne blogiin asti kulkeutuneet. On mukamas ollut liian kiire istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan. Tänään on siis hyvä päivä aktivoitua uudelleen blogin parissa.

Minä olen ollut jo vuosia Suuren käsityölehden tilaaja ja toisinaan olen sieltä testaillut ohjeita. Uusimmassa numerossa oli ohje vauvan villatakkiin ja se tuntui näiden paukkupakkasten takia tarpeelliselta. Tavoilleni uskollisena neuloin sen hiukan soveltaen ja muunnellen.

Kuviot kiinnostavat.

Villatakista tuli juuri sopivan kokoinen. Kasvunvaraakin on tämän talven verran. Se on neulottu Seitsemän veljestä -langoista. Napit ovat peräisin isäni vanhasta takista, josta kunnon nappihamsterina jemmasin napit ennen sen roskiin joutumista.

Otettiin takista varmaan 30 kuvaa, koska malli tahtoi kääntyä kokoajan vatsalleen.

Ensimmäisen suunnitelman mukaan takista piti tulla yksivärinen, mutta toista etukappaletta aloittaessani tajusin, ettei pinkki lanka tulisi riittämään. Onnekseni jouduin tekemään raidallisen kappaleen, joka tuo takkiin kivasti eloa.

Hyvin venyy hihat ja taisi maistuakin todella hyvältä.

Uskon, että tämä villatakki lämmittää meitä monilla vaunulenkeillä tänä talvena. Nyt puikoilla on pikkuruinen myssy. Suunnitelma on minulla mielessä ja katsotaan kuinka monesti se on muuttunut ennen kuin pääsee tänne blogiin! :)