Tänä vuonna on ollut niin hyvä marjavuosi, etten minäkään voinut välttää metsään lähtemistä. Vanhempani olivat löytäneet hyvän puolukka-apajan, jonka me isän kanssa sunnuntaipäivän pikku puhteeksi kävimme tyhjentämässä ylimääräisistä marjoistaan. Oikeasti sinne jäi vielä vaikka miten paljon puolukoita meidän jälkeenkin.
Huonojen marjavuosien vuoksi en ollut pitkiin aikoihin käynyt marjastamassa. Tätä reissua voisi siis sanoa jopa elämykseksi. Pakkasimme iskän kanssa eväät mukaan ja evästelimme kannon juuressa. Ainut miinuspuoli oli ampiaiset, jotka oikeasti olivat hiukan agressiivisia!
Keskityin marjojen keräämisen ohella myös valokuvaamiseen. Löysin paljon hauskoja ykstyiskohtia kuten tuon suloisen pikku sienen, joka oli päättänyt kasvaa lahon kannon koloon.
Tänä vuonna näemmä katajatkin tekevät paljon marjoja. En ole aikoihin nähnyt noin marjaisia katajia ja nappasin kuvan yhdestä oksasta. Katajanmarjat ovat kuulemma superterveellisiä, mutta nehän maistuvat ihan pihkalle. Tällä kertaa en tosin maistanut yhtäkään! :D
Tässä on minun marjasaaliini parin tunnin ajalta. Sain kerättyä noin viisi litraa puolukoita ja olin todella ylpeä itsestäni!
Isä tosin keräsi samassa ajassa noin 25 litraa! :D Puolustaudun kuitenkin sillä, että isällä oli keruli, mutta minä keräsin käsin. Ja olin minä vähän ruosteessakin alussa. Ja piti valokuvata ja kaikkea! :D Omista keräämistäni marjoista keitin ison kattilallisen hilloa, joten ei ne ihan hukkaan menneet. Nyt on jääkaappissa ja pakkasessa koko ensi talven puolukkahillot.
Loppukevennykseksi vielä kuva minusta marjastamassa! Isän jätti-iso paita päällä ja äipän kumpparit jalassa. Onneksi oltiin siellä keskellä ei mitään! :D Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin onkin hyvä päättää tämän kertaiset kuulumiset!
Hauskaa syksyn jatkoa!! <3