Vauvan kauluri

Viimeksi kun kirjoitin tänne oli täysi talvi. Nyt selkeästi kevättä kohti mennään. Aamuisin kun heräämme niin päivä on jo valjennut. Vielä muutama viikko sitten seitsemältä oli pilkko pimeää!

Neuloin tyttärelleni kaulurin niihin aikoihin kun oli ollut pari viikkoa -30 asteen pakkaset. Sain kaulurin valmiiksi ja parin päivän päästä mittari näytti -10. Olisi siis pitänyt neuloa kauluri paljon aiemmin!

Kauluri on niin edustava, että se kaulassa voi käydä kaupoilla.

Neuloin kauluriin resorin suljettuna neuleena ja jaoin puolet silmukoista etupuolelle ja puolet takaosaan. Kuvassa näkyy etuosa ja takana on samanlainen uloke, ettei kylmä viima pääse haalarin kauluksesta sisään.

Kauluri on selkeästi mieluinen, koska tyttö antaa sen olla päällä. Siitähän sen aina huomaa kun toinen ei vielä osaa sanoa omaa mielipidettään! :)

Nyt puikoilla on kauluri jämälangoista ihan itselle. Saa nähdä saanko sen tämän talven aikana valmiiksi kun tuntuu, että elämä tässä taloudessa on niin hektistä. Ei meinaa riittää aikaa neulomiselle!

Pörröinen ja pehmeä kissapipo

Meidän perheeseen kuuluu ihmisten lisäksi neljä lemmikkiä. Kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Alle puolivuotias tyttäremme on jo nyt osoittanut eläinrakkauden merkkejä. Lemmikkien näkeminen ja koskettelu selkeästi rauhoittavat häntä. Eläimet eivät ole tosin kamalan kiinnostuneita vauvasta, mutta se varmasti muuttuu kun tyttö lähtee liikkeelle.

Mielestäni oli sopivaa neuloa kissapipo. Tällaiseen pipoon varmaan olisi löytynyt jostain ohjekin, mutta minä tein tämän ihan ilman mitään ohjeita. Vapaaneulonta on joskus todella rentouttavaa.

Ainoa kuva, missä tyttö ehti katsoa edes vähän kameraan päin. Pipo vinossa tietenkin!

Lankana käytin Novitan Softya, jota minulla on ollut jemmassa vaikka kuinka kauan. Sitä taitaa vieläkin muutama kerä löytyä harmaana ja pinkkinä. Ja koska softy on aika ohutta yksinään niin neuloin rinnalla Novitan beigeä Kotiväki -lankaa. Näin piposta tuli napakampi ja varmasti paljon lämpimämpi.

Nauhat on ehkä mielenkiintoisin osa koko hatusta.

Pipoon kuuluu korvien lisäksi pienet korvaläpät lämmittämään poskia ja niihin neulotut nauhat. Aikaa tämän pipon neulomiseen meni muutama tunti. Eilen aloitin ja tänä aamuna viimeistelin työn.

Pipo ei meinannut pysyä menossa mukana, joten ihan sama olla lippa vinossa.

Seuraavaksi aion tutustua joululahjaksi saamaani neulontakirjaan. Olisi myös kivaa opetella tekemään kirjoneuletta tai virkkaamaan. Nyt kuitenkin vauva vie niin paljon huomiotani, joten uuden oppiminen voi olla haastavaa! :)

Pikku villatakki paukkuviin pakkasiin

Melkein kaksi vuotta on vierähtänyt edellisestä blogitekstistäni. Tässä välissä onkin ehtinyt tapahtua kaikenlaista! Suurin, ihanin ja rakkain tapahtuma oli oman lapsen syntymä viime heinäkuussa. Ja nyt minulla on koekaniini ja malli neulomuksilleni.

Tämän kahden vuoden aikana olen tehnyt jonkin verran käsitöitä, mutta jostain syystä ne eivät ole tänne blogiin asti kulkeutuneet. On mukamas ollut liian kiire istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan. Tänään on siis hyvä päivä aktivoitua uudelleen blogin parissa.

Minä olen ollut jo vuosia Suuren käsityölehden tilaaja ja toisinaan olen sieltä testaillut ohjeita. Uusimmassa numerossa oli ohje vauvan villatakkiin ja se tuntui näiden paukkupakkasten takia tarpeelliselta. Tavoilleni uskollisena neuloin sen hiukan soveltaen ja muunnellen.

Kuviot kiinnostavat.

Villatakista tuli juuri sopivan kokoinen. Kasvunvaraakin on tämän talven verran. Se on neulottu Seitsemän veljestä -langoista. Napit ovat peräisin isäni vanhasta takista, josta kunnon nappihamsterina jemmasin napit ennen sen roskiin joutumista.

Otettiin takista varmaan 30 kuvaa, koska malli tahtoi kääntyä kokoajan vatsalleen.

Ensimmäisen suunnitelman mukaan takista piti tulla yksivärinen, mutta toista etukappaletta aloittaessani tajusin, ettei pinkki lanka tulisi riittämään. Onnekseni jouduin tekemään raidallisen kappaleen, joka tuo takkiin kivasti eloa.

Hyvin venyy hihat ja taisi maistuakin todella hyvältä.

Uskon, että tämä villatakki lämmittää meitä monilla vaunulenkeillä tänä talvena. Nyt puikoilla on pikkuruinen myssy. Suunnitelma on minulla mielessä ja katsotaan kuinka monesti se on muuttunut ennen kuin pääsee tänne blogiin! :)

Koditon neuloja

En ole laiskotellut neulomisen suhteen vaikka edellisen päivityksen jälkeen on ehtinyt vaihtua vuosikin! Viimeisen kuukauden elämä on ollut hiukan erilaista kuin normaalisti. Olen saanut kokea, miltä tuntuu olla irtolainen. Asunnossani on tehty kylpyhuoneremonttia ja olen ollut tammikuun alusta asti evakossa. Olen asustellut siskoni ja poikaystäväni nurkissa ja ikävöinyt kovasti omaa kotia! Tämä reppuelämä jatkuu vielä kahdesta viikosta kuukauteen.

Koti-ikävään auttaa neulominen, koska se on ruuanlaiton lisäksi sellainen kotijuttu, joka saa ajatukseni pois ikävistä asioista. Pari tekelettä olenkin tässä ehtinyt töiden, opiskelun ja harrastusten ohella saada valmiiksi.

Tammikuun alussa neuloin testiversion piposta, jonka olen luvannut neuloa eräälle tutulleni. En kovinkaan paljon panostanut kuvalliseen laatuun, koska blogini on täynnä pipojen kuvia! En haluaisi liikaa toistaa itseäni vaikka toistan, toistan, toistan..

Pipo on neulottu Novitan Siiri -langasta. Tätä mallina käyttäen aion neuloa pipon tutulleni. Lähinnä siis kokeilin mittoja ja silmukkamääriä. Piposta tulee täysin musta ja aion käyttää Siirin lisäksi myös Miami -lankaa. Miamini ovat kuitenkin tällä hetkellä asunnossani, joten minun täytyy joku ilta työmiesten poistuttua käydä ne sieltä noutamassa.

Toinen työni liittyy siihen kun minäkin siirryin lopultakin nykyaikaan. Sain joululahjaksi tabletin, joten sille piti neuloa suojapussukka. Minähän en mitään typeriä suojakoteloita osta!

Suojapussukka on neulottu joululahjaksi saamillani Novitan langoilla (jotka lisään tähän myöhemmin). Työ on neulottu tasona aina oikein neuleena. Näin siitä tuli pehmeämpi ja suojaavampi. Läppään neuloin kaksi napinläpeä ja reunat ompelin yhteen. Söpöt pinkit napit kruunaavat kokonaisuuden.

Pussukka on tehty juuri tablettini mittojen mukaan. Ihme kyllä onnistuin valitsemaan kerralla oikean silmukkamäärän, eikä tarvinnut purkaa työtä kertaakaan. Raitakuvio muodostui ilman sen kummempaa suunnittelua neuloessa. Työn tekemiseen kokonaisuudessaan kului aikaa noin neljä tuntia eli se oli todella nopea tehdä.

Nyt puikoilla on miesten villasukat tuolla rakkaalle poikaystävälleni. Värin hän valitsi itse, mutta loput hän jätti minun huolekseni. Katsellaan, millaiset niistä lopulta tulee! :)

Lahjalapaset

Koska itsetehdyt lahjat ovat ainakin minun mielestäni parhaita, neuloin jälleen kerran synttärilahjan. Tällä kertaa lahjapakettiin menivät miesten lapaset.

Lapaset on neulottu Novitan Seitsemän veljestä langasta. Lapasia olen neulonut niin paljon, että minulla ei ole yleensä hajuakaan käyttämistäni silmukkamääristä. Nämäkin on melko mututuntumalla neulottu ja lapasten saajan käsiä mittailin salaa. Näistä taisi tulla ihan sopivan kokoiset.

Sitten loppukevennyksenä kuva maailman rumimmasta voileipäkakusta, jonka tein pari viikkoa sitten. Puolustaudun kertomalla, että tämä oli minun ensimmäiseni. Seuraava kakku olisi varmaan paljon nätimpi. Makuhan oli jo nyt täysin kohdillaan.

Ohje on Hellapoliisin sivuilta napattu. Suosittelen lämpimästi tätä Kinkkuvoileipäkakun ohjetta.

Villasukat ystävälle lahjaksi

Rakas ystäväni kävi moikkaamassa meitä viikonloppuna ja hänen syntymäpäivänsä lähestyivät. Ajattelin, että villasukat ovat ehkä paras lahja tähän aikaan vuodesta. Neuloin hänelle villasukat, jotka olivat varmasti hänen värisensä.

Sukista tuli juuri oikean kokoiset ja ystäväni otti ne heti käyttöönsä. Se lämmitti neulojan sydäntä! :) Arvioin sukkien koon Novitan kokotaulukon mukaan. Se on kätevä taulukko silloin kun et voi sovittaa sukkia ennen kärkikavennusta.

Sukat on neulottu Seitsemän Veljestä -langasta, koska se on mielestäni paras ja kestävin sukkalanka. Seiskaveikasta neulotut asusteet voi huoletta pestä pyykkikoneessa, eikä tarvitse pelätä niiden huopuvan tai venyvän. Vyötteen pesuohjeessa taidetaan suositella 30 asteen villapesua, mutta olen monesti viskannut villasukat muiden vaatteiden sekaan 40 asteen pesuun. Mitään kamalaa ei ole tapahtunut! Seiskaveikassa kohtaavat loistavasti hinta- ja laatusuhde! Nykyään myös värivalikoima on niin monipuolinen ja vaihtuva, että jokainen löytää varmasti omat värinsä sieltä.

Valmiita ikuisuusprojekteja

Lopultakin olen saanut valmiiksi muutaman ikuisuusprojektin. Niitä tuntuu tuolla neulekorissa riittävän! Kiva aina aloittaa jotain uutta, mutta liian isotöiset hommat monesti jäävät kesken, koska ne alkavat maistua puulta. Sitten ne jäävät vielä ikävästi kaivertamaan mieltä ja toki ne varaavat myös puikot. Olen joskus joutunut sen vuoksi ostamaan uusia puikkoja, koska kaikki sopivat ovat olleet kiinni muissa neuleissa.

Noin vuosi sitten aloin suurella innolla neulomaan sohvatyynylle päällistä. Jaksoin neuloa sen melkein valmiiksi kunnes iski jumi. Jumitus johtui osittain siitä, että minulla ei ollut varsinaista suunnitelmaa, millaisen siitä lopulta teen. Vuoden mittaan suunnitelma selkeästi kehittyi päässäni, koska tiesin heti mitä teen kun otin neuleen uudelleen käteeni.

Lopputulos on neonpunainen sekä neonkeltainen tyynynpäällinen. Sen saa kätevästi kiinni napeilla, jotka ovat eräästä vanhasta kirpparipaidasta peräisin. Lanka on Schachenmayerin Bravoa. Muutama kerä olisi vielä jäljellä, joten niillekin täytyy kehittää jokin kiva käyttötarkoitus.

Tässä tyynynpäällinen toiselta puolelta. Tuon raitakuvion nappasin jostakin neulontakirjasta, mutta en valitettavasti enää muista kirjan nimeä. Muuten päällinen on omasta päästä sovellettu ja mittatilaustyönä juurikin tuolle kyseiselle tyynylle tehty.

Toinen ikuisuusprojekti on lapaset. Lupasin eräälle kaverilleni joskus kaksi vuotta sitten neuloa limenvihreät lapaset. Neuloinkin toisen valmiiksi jo silloin, mutta siitä tuli mielestäni huono. Viime viikolla aloitin projektin ihan alusta ja kappas ne valmistuivat!

Kuva vääristää värejä, mutta todellisuudessa lapaset ovat limen vihreät. Malli on normaalisti käyttäni lapasmalli ja nämä ovat siis miesten lapaset. Neuloin ne Novitan miesten lapasten mittojen mukaan ja toivon, että ne ovat sopivat. Toivon myös, että kaverini vielä haluaa limen vihreät lapaset! Näitä on niin antaumuksella neulottu. Tiedän, ettei hän koskaan uskonut niiden valmistuvan (en uskonut siihen itsekään)! Jos jotakuta vielä kiinnostaa niin lapaset on neulottu Novitan Seitsemästä veljeksestä.

Minulla on taas puikoilla vaikka miten monta uutta työtä. Toivottavasti ei kuitenkaan uusia ikuisuusprojekteja. :)